Tämä blogi ajatteli ilmoittaa virallisesti päättävän päivänsä, mikä ei kylläkään tule yllätyksenä huomioiden viimeisen päivityksen päivämäärän.

Jotta yksikään sielu ei kuitenkaan haahuilisi täällä kuvitellen turhaan, että uusi päivitys vielä joskus putkahtaisi, ajattelimme nyt sitten varmuuden vuoksi laittaa tähän seuraavat kirjaimet:

THE END.

 

 

Rambon tarina toki jatkuu, emännällä vain on tuhat muuta projektia kesken, joten Rambo-diary kohtasi väistämättömän, unholaan vaipumisen.

Rambsu voi hyvin.

Painaa 26kg.

Syö kaikkea, myös banaania,omenaa,paprikaa,kurkkua ja salaattia.

Pureskelee yhä pikkukiviä.

Repii tällä hetkellä äänistä päätellen makuuhuoneessa jotain kiellettyä, uskoisin tämän tapahtuvan tietenkin sängyllä.

Sänky on täynnä karvoja ja Rambo haluaa nykyisin tunkea niin lähelle kuin mahdollista, useinmiten aamuisin.

Rambo ei enää siedä kosketuksia, vaan pikemminkin tahtoo niitä ja nauttii niistä.

Rambo tahtoo paljon asioita, ja myös kertoo sen monin eri tavoin.

Rambo osaa temppuja, myös uusia. Viimeksi se oppi pitämään kuonolla herkkua paikallaan ja käskystä heittämään sen ilmaan ja nappaamaan suuhun.

Rambo ei osaa kaatua leikkipyssyn laukauksesta maahan kyljelleen, "kuolleeksi". Vielä.

 

Rambo tykkää pussailla. Työntyä lumihangessa eteenpäin myyrän lailla. Laskea leikkipuiston liukumäkeä yhä uudelleen ja uudelleen. Tulla television eteen kun sieltä tulee salatut elämät. Katsoa luontodokkareita. Nousta lähigrillin luukulle etutassuilla ja saada ilmaisia makkaranpaloja. Maleksia silloin kun emäntä yrittää juosta ja kuntoilla, ja vetää silloin kun on liukasta, emännällä on rakko jalassa tai on krapula. Tulla hiljaa emännän selän taakse, istua paikallaan ja tuijottaa. Se tarkoittaa yleensä, että se haluaa jotain. Tai sitten se on vähän hölmä.

Mutta ihana se on ja paras.

Rambo tykkää myös minusta. Ja sinusta.

 

THE END.